TERVETULOA ILOISEN LOHEN VALTAKUNTAAN
TORNIONJOELLA n. 70 km pituisella JOKIALUEELLA PELLON Juoksengista KOLARIN Väylänpäähän ALUEEN KALASTUSOIKEUDENHALTIJAT, Juoksengin kalastuskunta, Niemen-Saloniemen kalastuskunta, Turtolan kalastuskunta, Pellon kalastuskunta, Lempeän kalastuskunta, Kiuruniemen kalastuskunta ja Väylänpään osakaskunta, JOIDEN KALASTUSOIKEUDET VALTION KALASTUSVIRANOMAINEN ON HYVÄKSYNYT, PERUSTIVAT 2013 VÄYLÄN VIEHELUPA-ALUEEN JA antavat VÄYLÄN VIEHELUVAN OSTANEELLE luvan kalastaa vavalla ja vieheellä alueIllaan voimassaolevan Tornionjoen kalastussäännön mukaisesti.
LOHIREGAALISTA
ERKKI J. HOLLON SANA EI OLE LAKI
Maa- ja metsätalousministeriö hyökkää voimakkaasti Tornionjoen kaikkia kalastuskuntia ja yksityisiä kalastusoikeuksia vastaan 2.10.2017 viranomaistiedotteellaan "Tornionjoen lohiregaali on osa voimassa olevaa lainsäädäntöä" (linkki). YLE:n Lapin TV-toimitus uutisoi asiasta niinkuin asia olisi nyt selvitetty ja lohiregale olisi osa Suomen lakia niin, että "lohiregaali on valtiolle kuuluva oikeus määrätä lohenkalastuksesta" (https://areena.yle.fi/1-4247071). MMM ei kuitenkaan osoita mitään nimenomaista lainperustaa, vaan jatkaa viranomaistiedotteella väittämistään valtion lohiregaalista vailla säädösperusteita ja vailla perustuslain tarkastelua viitaten mielivaltaisesti ja sattumavaraisesti lainsäädäntöön. Vastuuministeriö perustaa tiedotteensa emeritusprofessori Erkki J. Hollon 19.9.2017 lausuntoon lohiregaalista. Prof. Erkki J. Hollon sana ei ole laki, se ei velvoita virkamiestä. Prof. Erkki J. Hollon lausunto ei muuta tai vahvista lakia, eikä se synnytä oikeutta mihinkään; siihen perustaen ei voi tehdä päätöstä.
Väylän viehelupa-alue teki asiasta oikeuskanslerin virastoon kantelun [PDF 9,8 Mb]. Asetamme kantelumme kaikkien asiasta kiinnostuneitten saataville tässä olevasta linkistä. Oikeuskanslerinvirasto ilmoitti 17.11.2017 meille, "ettei kirjoituksen julkaisemisesta kotisivuillanne ole oikeuskanslerin näkökulmasta haittaa, eli kantelu käsitellään täällä samalla tavoin riippumatta siitä, onko se julkaistu jossakin."
Väylän ihmisten etu on, kuten on missä tahansa; uskonnon vapaa harjoittaminen sekä turvatut omistus- ja erioikeudet, joista Venäjän keisari Aleksanteri I antoi takuut kaikille suomalaisille Porvoon valtiopäivillä 15.3.1809. Tänään Suomen 100 vuotiaassa tasavallassa yksityisillä oikeussubjekteilla on v.1919 hallitusmuodolla ja v.1999 perustuslailla suojattu vapauspiiri, jossa kalastusoikeuksilla on hallitusmuodon 6 §:n normiperusta. Tornionjoellakin oikeus harjoittaa kaikkea kalastusta ja määrätä siitä, kuuluu yksinomaan kalastusoikeuden haltijoille juuri niin kuin Suomen oikeusjärjestys siitä säätää. Lainperustasta huolimatta näin ei kuitenkaan ole.
Valtion kalastusviranomainen, MMM ja Lapin ELY-keskus, pitää Tornionjoen lohenkalastusta mielivaltansa alla nojaten Suomen oikeusjärjestyksen sijaan keskiaikaiseen feodaalijärjestykseen. Suomen perustuslain 2 § "Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate" (linkki) määrää, että "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." Perustuslain ehdoton laillisuuden vaatimus ja lakisidonnaisuus velvoittavat virkamiestä. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta - ei Hollo, tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet - ei Hollo.
Suomi on oikeusvaltio. Perustuslakiin kirjattu oikeusvaltioperiaate ei anna valtiolle itselleen mitään perus- tai ihmisoikeussuojaa vaan näiden tarkoitus on suojata kansalaisia valtiolta. Aina kun valtion oikeus ja kansalaisten oikeus kilpailevat, oikeusvaltiossa suojaa saa vain kansalaisten oikeus. Näin ollen valtion oikeus voi olla olemassa vain, jos se on kiistattomasti todettu ja näytettävissä, eikä se loukkaa kenenkään perusoikeutta tai ole ristiriidassa sen kanssa. Valtion omistuksella ei siten voi olla mitään lain tasolta poikkeavaa ylempää suojaa suhteessa kansalaisiin. Kysymys kiinteistön tai veden omistuksesta täysin irrallaan olevasta valtion oikeudesta loheen on erityinen asia, jolla ei saata olla mitään suojaa tänä päivänä. Lohi ei voi olla valtion omistuksessa sen liikkuessa vapaasti vedessä.
• • • • •
Kalan vapauttaminen ei mitätöi rikosta
KALASTA KALASTUSOIKEUDENHALTIJOTTEN LUVALLA,
HANKI VÄYLÄN VIEHELUPA-ALUEEN LUPA (linkki)
JA OLET TERVETULLUT KALAAN!
Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alue myy edelleenkin kalastuslupiaan Pellon kunnan alueelle, vaikka alueen yksityisistä kalastusoikeuden haltijoista yksikään ei kuulu yhteislupaan. Tämä tarkoittaa, että muut myyvät toisen omaisuutta. Ovat myyneet 2013, 2014, 2015, 2016, 2017 ja laittomuus vaan jatkuu.
PELLON ALUEKORTTITULOT EIVÄT KERRY PELLOLAISTEN TASKUUN
Tornion- Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueeseen kuuluvat kalastusosakaskunnat jakoivat viime vonna Pellon alueelta keräämänsä kalastuslupatuoton keskenään taas kerran. Tämä on mahdollista vain, kun lakia valvova viranomainen on mukana kalastuslupaorganisaatiossa ja antaa tai määrää näin tapahtuvaksi. Toimintamalli on edelleenkin MMM:n 26.11.1996 Tornion poliisille antamassa sisäisessä hallintomääräyksessä Dnro 4863/706/96, joka kalastuskaudesta 1997 lähtien on ollut se "laki", johon Tornion-Muonionjoen lohenkalastus on perustunut ja jonka noudattamista Tornion poliisi on täällä valvonut: "Tornionjoen lohen ja taimenen kalastusoikeus on regaalioikeuden perusteella Suomen ja Ruotsin valtioiden omistamaa. [...] Lohen ja taimenen kalastaja ei tarvitse näiden lajien pyynnissä kalastuskuntien erikseen myymiä lupia. Jos "lohikortin" perusteella kalastava henkilö saa saaliiksi esimerkiksi harjuksen, on hänen laskettava kala välittömästi takaisin veteen." Tämä alkujaankin laiton hallintomääräys olisi pitänyt päättyä nykyiseen rajajokisopimukseen 91/2010.
Tornion- Muonionjoen-Könkämäenon yhteislupa-alueen mukaan lohikortilla saa pyytää lohta Suomen puolella myös yhteislupaan kuulumattomilla alueilla. Muut kalat kuin lohet ja taimenet tulisi tällöin vapauttaa. Kalastuslaki ja rajajokisopimuksen kalastussääntö eivät tunne kalan vapauttamiseen perustuvaa kalastusoikeutta. Kysyimme viime talvena menettelyn oikeusperustaa useina asiakirjapyyntöinä Lapin ELY-keskukselta [PDF]. Pyynnöistä huolimatta se ei ole pystynyt esittämään oikeusperustetta menettelylle.
Lainvoimainen kalastuslupa on alueen kalastusoikeuden haltijan myöntämä kalastuslupa. Kun kalastuslupaa ostaessanne joku toisin väittää, pyytäkää oman oikeusturvanne takia tällainen ohjeistus kirjallisena. Suomen perustuslaki määrää yksityisille omistuksille perusturvan. Valtion virkamiehet voivat vain noudattaa lakia. Kuitenkaan perustuslailliset oikeudet eivät toteudu, jos kukaan ei puutu tai halua puuttua viranomaisten harjoittamiin laittomuuksiin; ei poliisi, ei oikeuslaitos, ei valtioneuvosto, ei presidentti. Käännyimme myös tasavallan presidentin puoleen. Hänen esikunta ei katsonut asian kuuluvan presidentille, emmekä saaneet presidentin vastausta. Kirjelmämme on saatavilla tästä linkistä [PDF] ja liitteet tästä linkistä [PDF]
• • • • •
PELLON KUNTALUPIEN 2015 RAHAT MENIVÄT RUOTSIIN!
Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alue on myynyt erityistä PELLON KUNTAKORTTIA kalastukseen Pellon kunnan alueella. Pellon kunnan kalastuskuntia kertynyt lupatulo ei hyödyttänyt - rahat annettiin Ruotsiin!
Tornionjoelta vuonna 2015 kerättyjen kalastuslupatulovarojen jako on suoritettu Suomen ja Ruotsin välisen valtiosopimuksen vastaisesti, kun Tornion- Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueeseen kuuluvat kalastusosakaskunnat ovat jakaneet lupatulot keskenään sen sijaan, että ne olisi jaettu kalastusoikeuksien omistajien kesken näiden vesialueosuuksien suhteessa, niinkuin rajajokisopimuksen kalastussäännön 17 § siitä määrää: "Kalastuslupien tietyllä alueella tuottama tulo kuuluu alueen kalastusoikeuden haltijoille näiden vesialueosuuksien mukaisessa suhteessa." Pellon kunnan alueen vesialueista Tornionjoella Väylän viehelupa-alueen perustaneet kalastuskunnat (jakokuntia) ovat kalastusoikeuksien haltijoita n. 60 %:n vesialalla. Tämän lisäksi n. 20 % alueen vesialueista on on sellaista yksityistä vesialuetta, joka ei kuulu Väylän viehelupa-alueeseen eikä myöskään Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueeseen. Vain n. 20 % vesialueista kuuluu valtiolle.
Viime kesänä myydyistä Pellon kuntakorteista kertyi kalastuslupatuloja muusta kalasta kuin lohesta myynti- ja hallintokulujen jälkeen 23 632,77 euroa. Tämän lisäksi Pellon alueellisesta osuudesta koko jokialueelle myydyistä luvista kalastuslupatuloja kertyi muusta kalasta kuin lohesta myynti- ja hallintokulujen jälkeen 16 936,11 euroa. Hehtaariperusteella vesialueiden kalastusoikeuksien haltijoille jaettavaa kalastuslupatuloa kertyi yht. 40 568,88 euroa. Valtio sai tästä 3 162,87 e + 2 333,32 e = 5 496,19 euroa valtion omistamien vesialueiden yht. 233,8 ha perusteella. Loput lupatulokertymästä 20 469,90 e + 14 602,79 e = yht. 35 072,69 euroa jaettiin Ruotsiin. Pellon kaikki yksityiset kalastusoikeuksien omistajat Suomen puolella yht. 923,4 ha jätettiin T-M-K yhteislupa-alueen toimijoiden toimesta kokonaan huomiotta ja ilman rahaa. Näin kävi myös vuosina 2013 och 2014. Väylän viehelupa-alueen kalastusosakaskunnat ovat kirjelmöineet asiasta MMM:lle ja Havs- och vattenmyndigheten'ille [PDF] ja vaatineet asian pikaista korjaamista Tornionjoen kalastussäännön ja Suomen kalastuslain mukaiseksi. Asiasta on tehty myös tutkintapyyntö poliisille.
• • • • •
Rovaniemen hovioikeus ei antanut päätöstä
turvaamistoimesta ja kehoitti Väylän kalastuskuntia hakemaan oikeustoimiratkaisua riita-asiana.
Väylän viehelupa-alueen perustaneet kalastuskunnat jättivät 16.5.2014 Kemi-Tornion käräjäoikeudelle hakemuksen kiireellisestä turvaamistoimesta kalastuskaudelle 2014. Oikeustoimen tarkoituksena oli estää alueeseen kuulumattomien ulkopuolisten toimijoiden kalastusluvan myynti Väylän viehelupa-alueella. Oikeustoimia on selvästi hankaloittanut se, että vastapuolena on Suomen valtio. Kiireellisyydestä huolimatta Kemi-Tornion käräjäoikeus viivytteli ratkaisunsa kanssa yli kahden kalastuskauden antaen hylkäävän päätöksen [PDF] vasta 2.12.2015. Asia jätettiin 04.02.2016 Rovaniemen hovioikeudelle, josta päätös saatiin nopeasti 30.5.2016. Hovioikeus pitäytyi käräjäoikeuden päätöksessä ja kehoitti hakemaan ratkaisua riita-asiana todeten: "että riitakysymys valtion regaaliin perustuvasta lohen ja taimenen kalastusoikeudesta Tornionjoella tai sen perusteettomuudesta on oikeudelliselta luonteeltaan huomattavan laaja, moniulotteinen ja merkittävä. Sen vuoksi sitä ei tule lähestyä turvaamistoimiasiana vaan ratkaista hakijoiden niin halutessa riita-asiana tai jossakin muussa soveltuvassa menettelyssä."
Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa uutisoivat 2.6.2016, että Rovaniemen hovioikeus olisi antanut luvan ELY-keskukselle myydä kalastusluvat: Lapin ELY-keskus saa mydä Tornionjoen lohiluvat [PS ja LK 2.6.2016 - toimittaja Tuulikki Kourilehto], mikä ei pidä paikkaansa. Hovioikeus ei antanut ratkaisua asiaan, vaan kieltäytyi ratkaisemasta asiaa turvaamistoimena ja piti siinä Kemi-Tornion käräjäoikeuden päätöksen voimassa. On murheellista, jos alueemme ykköslehdet haluavat sotkea asiaa ja toimia tällä tavoin oman alueensa ihmisten perusoikeuksia vastaan. SILLÄ (!) hovioikeus kritisoi voimakkaasti valtion ja Kemi-Tornion käräjäoikeuden käsityksiä siitä, että meillä Väylän viehelupa-alueen perustaneilla kalastuskunnilla ei olisi puhevaltaa omilla kalastusalueillamme. Nyt Väylän viehelupa-alueen perustaneiden kalastusosakaskuntien puhevalta on todettu myös Rovaniemen hovioikeuden päätöksellä Nro 287/30.5.2016 Dnro 16/220 [PDF].
Alunperäinen tarkoitus kieltää toisen myymästä kalastuslupaa toisen alueelle on kasvanut 'oikeudelliselta luonteeltaan huomattavan laajaksi, moniulotteiseksi ja merkittäväksi'. Tämä tarkoittanee sitä, että asiaan liittyvästä regalekysymyksestä halutaaan ennakkopäätös, joka taas tarkoittaa sitä, että riita-asian kanssa on mentävä korkeimpaan oikeuteen asti. Tietää monivuotista oikeudenkäyntiä. Melkoinen tehtävä muutaman pienen kalastuskunnan harteille varsinkin, kun valtion kalastusviranomainen samaan aikaan tekee parhaansa estääkseen asianomaisilta kalastuslupamyynnin ja siitä kertyvän tulonmuodostuksen.
• • • • •
LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TUTKIMUS
VALTION LOHIREGALESTA
Maa ja metsätalousministeriön tilaama lohiregale-tutkimus
julkistettiin Rovaniemellä 12.1.2016
Maa ja metsätalousministeriön Lapin yliopistolta tilaama tutkimus on valmistunut.
OTL Juha Joonan lähes kahden vuoden mittainen tutkimustyö 'VALTION LOHIREGAALI -valtion erityisestä oikeudesta lohen ja meritaimenen kalastukseen Pohjanlahden suurissa virroissa' julkistettiin 12.1.2016 Rovaniemellä Juridica Lapponica -sarjan 40. kirjana. Pehmeäkantisessa kirjassa on 225 sivua à 14,8 x 21 cm. Kirjan à 43,- voi tilata s-postilla Juha Joonalta.
Asianomaisina saimme 15.6.2015 tutkimuksen ministeriöltä. OTL Joona ei löytänyt sellaisia oikeustosiseikkoja, joihin ministeri Jari koskinen viittasi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen ja jotka oikeuttaisivat valtion myymään lohenkalastuslupia Väylän viehelupa-alueen kalastusosakaskuntien alueelle.
• • • • •
VÄYLÄN VIEHELUPA-ALUE JUHA JOONAN TUTKIMUKSESTA
Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Lapin yliopistolta oikeustieteellisen tutkimuksen, "jonka päämääränä on selvittää ne lailliset perusteet, joiden nojalla lohenkalastusoikeuden siirtäminen valtiolle voitiin toteuttaa" [Jari Koskinen KK 270/2014 vp]. OTL Juha Joonan yli vuoden kestänyt tutkimus 'Valtion regaalisen lohenkalastuksen oikeudellisista perusteista' ei anna valtion lohiregaalin tueksi sellaisia laillisia perusteita, joihin ministeri Jari Koskinen viittasi 25.4.2014.
Muiden oikeusoppineiden tavoin nyt myös Juha Joona tuo tutkimuksessaan selkeästi esille sen, että ”valtiolla on todistustaakka siitä, että oikeus lohen ja meritaimenen kalastukseen on siirtynyt kruunulle.” Tätä ei ole tehty. - Valtiolla ei ole sellaisia oikeustosiseikkoja, joiden mukaan lohenkalastusoikeus kuuluisi valtiolle. Juha Joonan tekemä tutkimus on tähänastisista perusteellisin mitä asiasta on tehty. Parasta-aikaa on valmistumassa myös toinen regaleoikeuden käyttöä koskeva selvitys, jossa käydään läpi 1500-2000 lukuja. Siinä tuodaan esille kuinka väitettyä regaleoikeutta on käytetty työvälineenä puutavaran uittamisen, vesivoiman rakentamisen ja lohen merikalastuksen edistämiseen.
Puhumme oikeusvaltio Suomesta ja naureskelemme ja paheksumme maita, joissa valtion lain lisäksi on ylimpien uskonoppineiden ylläpitämä toinen laki, joka jumalan lakina menee kaikkien maallisten lakien yli. Jopa kuolemantuomiot langetetaan sen mukaisesti. Meidän perustus-lakimme 2 § määrää yksiselitteisesti: ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Lainsäätämisestä perustuslaki määrä: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” Hallintoviranomaisille ei ole annettu minkäänlaista valtaoikeutta ylläpitää omaa rinnakkaislakia ja sellaiseen perustuvaa vallankäyttöä. Kuitenkin näin tehdään.
Valtion lohenomistus ei ole perustunut Suomen lakiin, vaan keskiajan feodaali-kuninkaitten regaleoikeuteen, josta MMM:n kalastusviranomaiset ovat luoneet virkamiesshariansa. Lohiregalen, jolla kansallinen laki on ohitettu. Kun kruunun yksityisistä kalastuksista tehtiin kalastuslakiin ’valtion yksityiset kalastukset’ [286/1982 12 § uusi 379/2015 9 §] lakiin saatiin epämääräisyydessään virkamiehille helppokäyttöinen työkalu, jolla asiat saatiin menemään virkamiesten omien tarkoitusperien mukaisesti. Velvollisuus nojata nimenomaiseen toimivaltanormiin on ohitettu nikottelematta. Kaikkein murheellisinta on ollut huomata, kuinka poliisi, rajavartiosto ja jopa syyttäjä hyppäävät tasatahtia MMM:n kalastusviranomaisen lakiviritelmien mukaan. Pätkääkään välittämättä siitä, miten Suomen laki asiasta säätää.
Nyt kun aikaisemman tietämyksen lisäksi myös valtion itsensä tilaama tutkimus kiistatta osoittaa, että virkamiehet ovat käyttäneet valtaa yhtä kansanryhmää kohtaan ilman lainperustetta, valtiolla on näytön paikka siitä, että aiheutettu vahinko korvataan ja laittomaan vallankäyttöön syyllistyneet asetetaan oikeudelliseen vastuuseen tekemisistään. Laittoman vallan käyttö on rikosasia, ei mitään muuta. On tärkeää, että myös Väylänvarren väestö voisi viimeinkin luottaa todellisen oikeuden toteutumiseen kotiseudullaan. Luottamuksen palauttamiseksi on ehdottomasti tehtävä perusteellinen puhdistus virkakunnassa.
Pellossa 12.1.2016
Heikki Jolma pj
KEMI-TORNION KÄRÄJÄOIKEUS HYLKÄSI VÄYLÄN KALASTUSKUNTIEN
TURVAAMISTOIMIHAKEMUKSEN JA SANOI ITSENSÄ IRTI TORNIONJOEN KALASTUSOIKEUKSIA RATKAISEVANA TUOMIOISTUIMENA
Kemi-Tornion käräjäoikeus ei halunnut ratkaista Väylän viehelupa-alueen kalastuskuntien turvaamistoimihakemusta oikeustosiseikkojen perusteella, vaan hylkäsi Väylän kalastuskuntien kalastuskaudelle 2014 kiireellisenä 16.5.2014 jättämän turvaamistoimihakemuksen 2.12.2015. Oikeustoimiin johtanut erimielisyys on lähtökohtaisesti siinä, että kalastusviranomaisen lakiin perustumattoman vallankäytön ja objektiviteettiperiaatetta rikkovan toiminnan seuraamuksena, ilman tehtyä sopimusta tai tuomioistuimen nimenomaista päätöstä, toiset ovat myyneet kalastuslain (286/1982) 5 §:n vastaisesti kalastusluvat Väylän kalastuskuntien alueelle.
Käräjäoikeus kertoo, ettei se voi antaa ratkaisua asiaan, koska allekirjoittaneiden hakeman "turvaamistoimen hyväksyminen merkitsisi voimakasta puuttumista hyvin pitkään jatkuneeseen ja yleisesti hyväksyttyyn valtion regaaliseen lohenkalastusoikeuteen ts. regaleoikeuteen." Väylän kalastuskunnat olivat kiistäneet valtion lohenomistuksen sekä kalastuslain 12 §:n että regale-oikeuden perusteella, joten valtion olisi tullut antaa käräjäoikeudelle näyttö oikeuksistaan.
Vaikka näin ei tehty, valtio on alioikeuden mukaan "perustellusti kyseenalaistanut hakijoiden oikeuden vesialueittensa omistukseen/hallintaan ja samalla oikeuteen hyödyntää vesistöjä mm. kalastamalla." - Turvaamistoimessa ei ole kyse kauppasopimuksissa asianosaisina olevien osapuolien keskinäisestä riidasta sopimuksen sisällöstä, vaan vastaajana on valtio. Alioikeuden itse asiaan kuulumaton ratkaisu hakijoiden kalastusoikeuksien puuttumisesta tarkoittaa sitä, että kauppaehdoilla ei ole merkitystä, eli jokainen vesialueensa voimayhtiölle myynyt Väylänvarren jakokunta on menettänyt kalastusoikeutensa. Näinhän asia ei tietenkään ole, mutta päätös teki Kemi-Tornion käräjäoikeuden esteelliseksi Tornionjoen kalastusoikeuksiin liittyvissä asioissa.
Käräjäoikeuden mukaan "turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijoiden oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa." Käräjäoikeuden mukaan hakemuksen hyväksymiseksi ei riitä pelkästään se, että esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti "hakijoiden oikeus ei selvästi ole perusteeton." - Olisi todella onnetonta, jos Suomen oikeusjärjestys ja perusoikeusjärjestelmä eivät riitä Torniojokivarren kalastuskuntien laillisten oikeuksien turvaksi hallintoviranomaisen lakiin perustumatonta vallankäyttöä vastaan.
• • • • •
KALASTUKSESTA VÄYLÄN VIEHELUPA-ALUEELLA
Kukaan ei voi myydä kalastusoikeutta toisen alueelle, joten Tornion-Muonionjoen-
Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueen myymä ns. lohilupa
ei ole laillinen kalastusperuste alueellamme.
Tornion-Muonionjoen yhteislupa-alue syntyi vuonna 1993 Suomen ja Ruotsin Rajajokikomission toimesta, kun silloiset kahdeksan lupa-aluetta liitettiin yhteen. Yhteislupamenettelyllä ei ole lainsäädännöllistä pakotetta ja mekin olimme vapaaehtoisesti mukana Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueessa. Erosimme yhteislupa-alueesta vuoden 2013 alusta ja perustimme Väylän viehelupa-alueen. Haimme kalastusviranomaiselta myyntioikeutta lohenkalastukseen, jota emme saaneet. Vastoin suostumustamme Lapin ELY-keskus antoi 30.5.2013 alueemme lohenkalastuslupien myynnin ulkopuolisille kalastuskunnille, Tornion- Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueelle.
Epäselvyys alueemme kalastuksesta syntyi siitä, että mainitulla Lapin ELY-keskuksen kalastusjärjestelyllä ei ole lainperustetta. Suomen kalastuslaki määrää yksiselitteisesti, että kalastuslupien myynnistä päättää vesialueen omistaja. Tornionjoen vesialueiden omistus on nykyisin suurelta osin vesivoimayhtiöillä, mutta me Väylän viehelupa-alueeseen kuuluvat jakokunnat emme ole myyneet kalastusoikeuksiamme, vaan pidätimme ne itsellämme ja olemme edelleen alueen kalastusoikeuksien haltijoita eli se juridinen elementti, jolla kalastuslupien myyntioikeus on alueella. Kukaan ulkopuolinen ei ole pystynyt esittämään lainvoimaista kalastusoikeutta alueellamme. Kalastusviranomainen ei ole tehnyt menettelystään viranomaispäätöstä ja on siten estänyt meiltä valitusosoituksen.
Valtion kalastusviranomainen, Maa- ja metsätalousministeriö sekä Lapin ELY-keskus, on perustellut toimiaan väittämällä valtion omistavan lohen Tornionjoella. Väitteensä perustana valtiolla on keskiaikaisen feodaalilaitoksen kalastusregaali, ns. lohiregale. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen selitti asiaa 26.4.2013 kirjallisessa vastauksessaan eduskunnalle: ”Suomen valtion lohen- ja taimenenkalastusoikeus Tornion-Muonionjoessa ei perustu vesialueen omistukseen, vaan se kuuluu valtiolle regaleoikeuden perusteella.” Edes Ruotsin kruunun keskiaikainen kalastusregaali ei tarkoittanut omistusta, vaan kuninkaan oikeutta saaliiseen eli saaliin verottamista. Tornionjoella Ruotsin kruunun kalastusregale ylsi jokisuulta Marjosaareen, joten jakokuntiemme alueella lohiregalella ei ole minkäänlaista historiallista perustetta. Sen sijaan lohenkalastusoikeuksillamme on monivuosisatainen vahva talonpoikainen omistus, josta on maksettu veroa Ruotsin kruunulle vuodesta 1543.
Suomen perustuslain mukaisesti valtiolla on näyttövelvollisuus esittää aukoton näyttö lohenomistuksesta alueellamme, jota se ei ole pystynyt tekemään. Kaikki saatavilla oleva tieto, mukaan lukien tieto maa- ja metsätalousministeriön Lapin yliopistolta tilaamasta tutkimuksesta, osoittaa, että valtiolla ei ole minkäänlaista lailliseksi vahvistettua oikeusperustetta tai saantoa lohen omistukseen kalastuskuntiemme alueella. Juha Joonan tekemä tutkimus valmistui juuri ennen kalastuskautta 2015, mutta maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet panttasivat itsepintaisesti tutkimuksen lopullista asua asianosaisilta sekä julkisuudelta.
Lienee selvää, että jokainen on itse vastuussa siitä, että kalastusluvat ovat kunnossa. Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueen lohilupa ei ole lain tarkoittama kalastuslupa alueellamme, koska ilman lainvoimaista päätöstä Lapin ELY-keskus ei voi myydä toisen omaisuutta tai luovuttaa sitä kolmannen tahon myytäväksi. Toivotamme kaikki tervetulleiksi lohikalaan Väylän viehelupa-alueelle, kunhan alueemme ainoa lakiperusteinen kalastuslupa, Väylän viehelupa, on hankittuna. Kalastuskaudelta 2015 Väylän viehelupa maksaa vain 30,- €. Meidän ei tarvitse hyväksyä, emmekä hyväksy mitään kalastusta alueellamme ilman meidän myöntämää kalastuslupaa. - Olemme ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin laittomuuden korjaamiseksi ja hakeneet käräjäoikeudelta ratkaisua asiaan. Kun pienet kalastuskunnat ovat valtiota vastassa ja lohenkalastusoikeus on keskeinen kysymys, tässä voi vielä mennä jonkin aikaa, ennenkuin asia on kokonaan ratkaistu.
• • • • •
Sen johdosta, että lohiregaali ei ole laillinen peruste valtion lohenomistukseen ja koska valtiolla ei ole muutakaan pätevää oikeusnormia kalastusviranomaisen syrjivän kohtelun perusteeksi Tornionjoella, jätimme asiasta 30.1.2014 valtioneuvostolle avoimen kantelukirjeen, joka on saatavilla tästä [PDF]. Kun maa- ja metsätalousministeri vaihtui kesällä 2014, asetimme toivomme kokoomusministeri Petteri Orpoon, koska hän on jo vuosien ajan käynyt soutamassa lohta Muonionjoella. Kerroimme 16.8.2014 kalastusviranomaisen tekemisistä uudelle ministerille ja esitimme kysymyksen: Aikooko arvoisa ministeri jatkaa kalastusviranomaisen Suomen lakiin ja oikeusnormeihin perustumatonta linjaa, vai saatetaanko Suomen laki kaikessa sen merkityksessä voimaan myös täällä meidän asuinalueellamme Tornionjokivarressa? Muistutimme ministeri Petteri Orpoa asiasta 17.9.2014 saatavilla tästä [PDF]. Ministeri Orpo ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta alueellamme harjoitettua mielivaltaa kohtaan eikä koskaan vastannut hänelle esittettyyn kysymykseen. Ministeri Orpo jatkoi Maa- ja metsätalousministeriön muusta kalastuskäytännöstä täysin poikkeavaa ja Väylänvarren ihmisiä syrjivää kohtelua.
• • • • •
Valtiovallan on puututtava asiaan ja korjattava Tornionjoen kalastusjärjestelyt oikeusperustan mukaiseksi. Mielivallalle on saatava stoppi.
Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisella olisi Juha Joonan tutkimuksen jälkeen ollut aikaisempaa paljon paremmat lähtökohdat saattaa Tornion-Muoniojokivarren jakokuntien kalastusoikeudelliset asiat muun Suomen oikeuskäytännön mukaiseiseksi. Sen sijaan Tiilikainen jakoi kokonaan uudenlaisia optioita lohen sekakantakalastukseen Suomen eteläisillä merialueilla ja antoi Suomen lohikiintiöstä 8,4 %:n siivun Ahvenanmaalle. Onneksi ministerit vaihtuvat. Nyt vuorossa on maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana hän oli Tornionjoen ja muiden Perämeren jokien luonnonlohikantojen puolella. Olisiko hänellä selkärankaa korjata valtion vääryydet Väylän yksityisiä rannanomistajia kohtaan?
TERVETULOA KALAAN ILOISEN LOHEN VALTAKUNTAAN
LINKKEJÄ TORNIONJOKISIVUILLE:
KALASÄÄ • VEDENKORKEUS • KESÄN LOHENNOUSUN SEURANTA
TORNIOJOKI.FI • TORNIO-MUONIOJOKISEURA • YLE RADIO PERÄMERI [SUORA]
YLE UUTISET • LAPIN KANSA • MEÄN TORNIONLAAKSO • LUOTEISLAPPI
MERIALUEEN KIINTIÖSEURANTA • LUKE – TORNIONJOKI
