TORNIONJOELLA n. 70 km pituisella JOKIALUEELLA PELLON Juoksengista KOLARIN Väylänpäähän ALUEEN KALASTUSOIKEUDENHALTIJAT, Juoksengin kalastuskunta, Niemen-Saloniemen kalastuskunta, Turtolan kalastuskunta, Pellon kalastuskunta, Lempeän kalastuskunta, Kiuruniemen kalastuskunta ja Väylänpään osakaskunta, JOIDEN KALASTUSOIKEUDET VALTION KALASTUSVIRANOMAINEN ON HYVÄKSYNYT, PERUSTIVAT 2013 VÄYLÄN VIEHELUPA-ALUEEN JA antavat VÄYLÄN VIEHELUVAN OSTANEELLE luvan kalastaa vavalla ja vieheellä alueIllaan voimassaolevan Tornionjoen kalastussäännön mukaisesti.

KALASTA KALASTUSOIKEUDENHALTIJOTTEN LUVALLA
HANKI VÄYLÄN VIEHELUPA-ALUEEN KALASTUSLUPA
JA OLET TERVETULLUT KALAAN!

Kun kalastat Tornionjoella Suomen puolella Pellossa Juoksengin, Niemen-Saloniemen, Turtolan, Pellon, Lempeän ja Kiuruniemen kalastuskuntien kalastusoikeuksien alueilla sekä Kolarissa Väylänpään osakaskunnan alueella, tarvitset Väylän viehelupa-alueen kalastusluvan, jolla mainitut kalastusosakaskunnat antavat luvan kalastaa vavalla ja vieheellä lohta ja muita kalalajeja alueillansa voimassaolevan Tornionjoen kalastussäännön mukaisesti.
Lupa maksaa 30,- kaudelta 2017.

Lupa on henkilökohtainen eikä sitä voi siirtää. Alle 13-vuotiaat eivät lupaa tarvitse.

LUPAMYYNTIPISTEET:

KONTIO-KALLION LOMA
Laila ja Unto Koivumaa, Lappeantie 384, (VÄYLÄNPÄÄ) 95900 Kolari, 0400 223 585

WOOD JEWEL
Kolarintie 9A, (VIHREÄ PYSÄKKI) 95700 Pello, 040 6279 637

HEINO JUUSO
Väylänvarrentie 17D, (LEMPEÄ) 95700 Pello, 0400 204 456

ILKKA LANTTO
Nivanpääntie, 95700 Pello, 040 5964 785

PEKKA LANTTO
Nivanpääntie 97, 95700 Pello, 040 5341 942

KORPIKOSKEN GRILLI
Torniontie 86, 95700 Pello, 050 4026 731

TONKO
KATTILAKOSKEN LEIRINTÄALUE, 050 4611 923

MYYMME KALASTUSLUPIA ALUEELLEMME KAIKKEEN KALASTUKSEEN.

Kalastusoikeudella on aina rajat. Kukaan ei saa kalastaa ilman lupaa toisen alueella eikä kukaan voi myydä kalastusoikeutta toisen alueelle. Tämän pitäisi olla selvää. Väylän viehelupa-alueen muodostaneet kalastusosakaskunnat eivät ole mukana Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueessa, joten sen kalastuslupa ns. Tornionjoen yhteislupa ei ole laillinen kalastusperuste alueellamme.

PELLON ALUEKORTEISTA KERTYVÄ LUPATUOTTO MENEE RUOTSIIN!

Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alue myy erityistä kalastuslupaa Pellon alueelle. Siitä kertynyt lupatulo on annettu Ruotsiin! • n. 80 % Pellon vesialueen kalastusoikeuksista Tornionjoella kuuluu yksityisten jakokuntien kalastuskunnille, jotka eivät ole mukana yhteisluvassa. Valtion vesialueen osuus Pellossa on n. 20 %.

Kalastuslain mukaan vain kalastusoikeuden haltija voi antaa luvan kalastukseen. Kukaan ulkopuolinen ei ole pystynyt esittämään lainvoimaista kalastusoikeutta alueillamme. Suomen valtiolla ei ole yliomistusta lohenkalastukseen kalastuskuntiemme alueilla. Näin ollen
jokaisella, joka kalastaa kalastuskuntiemme alueilla, tulee olla Väylän viehelupa.
Väylän viehelupa-alueen kalastusluvista kertynyt lupatulo jää kotikuntiin.

VÄYLÄN VIEHELUPA-ALUEEN MUODOSTAVAT Juoksengin kalastuskunta, Niemen-Saloniemen kalastuskunta, Turtolan kalastuskunta, Pellon kalastuskunta, Lempeän kalastuskunta, Kiuruniemen kalastuskunta SEKÄ Väylänpään osakaskunta, JOILLA ON VALTION KALASTUSVIRANOMAISEN HYVÄKSYMÄT KALASTUSOIKEUDET n. 70 km pituisella JOKIALUEELLA TORNIONJOELLA PELLON Juoksengista KOLARIN Väylänpäähän.

Ilman kalakuolemia Tornionjoen viehekalastuksella olisi
poikkeuksellisen hyvät tulevaisuudennäkymät.

Kesällä 2014 Tornionjoen lohi näytti biologisen potentiaalinsa. Kattilakosken luotauspaikan ohitti 100 645 lohta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ilmoitti 26.8.2014:

"Poikkeuksellisen runsas lohen kutuvaellus Pohjanlahden jokiin huipentui 22. elokuuta, kun RKTL:n Tornionjoen kaikuluotaimilla ylitettiin 100 000 lohen määrä. Aiempi, vuodelta 2012 peräisin oleva ennätys ylittyi noin 40 000 lohella. Kutulohien määrän kasvu Tornionjoella on ollut todella voimakasta, koska vielä kaksi vuosikymmentä sitten jokeen nousi vuosittain alle 10 000 lohta."

Tornionjoen viehekalastuksen hyviä tulevaisuudennäkymiä tukeva seikka on se, että lohen sekakantakalastus Itämerellä on pienentynyt vuosi vuodelta. Lohikiintiöiden puolittamisella 2011 oli todellista merkitystä. Sen jälkeen on Simojokeen ja Tornionjokeen noussut jokaisena vuonna moninkertaisesti enemmän lohta kuin ennen sitä. Seuraukset ovat näkyviä; hyöty on kohdistunut kokonaan jokikalastukseen ja jokien luonnonlohikantojen eduksi, sillä vaikka jokisaalis on kolminkertaistunut, myös kudulle päässeiden lohien %-osuus on (!) kasvanut [taulukko].

Lohikiintiöistä ja lohenkalastuksesta
Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella.

Vuonna 1995 Suomen liittyessä Euroopan Unioniin Itämeren lohikiintiö oli 500 000 lohta, joka myös pyydettiin ja myös ylitettiin. Itämereltä pyydettiin kaikin mahdollisin keinoin 553 113 kiintiölohta ja sen lisäksi kiintiöiden ulkopuolella melkein yhtä paljon. Vuonna 1995 merikalastus tappoi yli 800 000 lohta. Viljelylohen 'kulta-aikana' lohi kalastettiin yli 99 %:sesti mereltä. Kaikkien jokien lohenkalastukset yhteen laskettunakaan eivät tehneet edes yhtä prosenttia. Suomen vuosittainen merilohisaalis oli lähes/yli 300 000 lohta. Vielä kymmenen vuotta sitten, 2005, Itämeren lohen kokonaiskiintiö oli edelleen lähes puoli miljoonaa, 460 000 lohta, mutta kiintiöverkkojen periä siitä täytti enää vain puolet. Viljelylohi oli menettänyt elinvoimansa eivätkä Perämeren jokien luonnonlohet riittäneet lohikiintiöitä täyttämään. Paineet luonnon lohikantojen suojelemiseksi kävivät kestämättömiksi. EU:n päätöksestä lohen ajoverkkokalastus lopetettiin Itämeren merialueilla 2008. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöt puolitettiin 2011.

Itämeren lohen maailma on nyt täysin toisenlainen kuin vain 20 vuotta sitten. Viljelylohen sijaan Itämerta syönnöstävät Perämeren jokien luonnonlohet, joista suurin osa on Tornionjoen lohta. Lohet syönnöstävät merellä sekakantoina, joista monet pienten jokien kannat ovat niin pieniä ja heikkoja, ettei niitä pitäisi ollenkaan kalastaa. Kuvaavaa on, että Simojoen lohen 3 %:n osuus Itämeren merisaliista on yhtä suuri kuin kaikkien Selkämeren etelä puolella Itämereen laskevien jokien lohikantojen osuus yhteensä! Todellista merkitystä on ollut erityisesti sillä, että Puolan raportoimaton lohenkalastus pantiin aisoihin ja Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöt puolittettiin vuonna 2011 MMM:n (Suomen) vastustuksesta huolimatta. Itämeren lohikiintiöiden puolittamisen jälkeen Simo- ja Tornionjokeen on joka vuosi päässyt moninkertaisesti enemmän lohta kuin sitä ennen. Vuonna 2014 Tornionjokeen nousi 118 000 lohta. EU:n lohikiintiön asettelu oli tuolloin parilla tavalla jopa historiallinen. Ensimmäistä kertaa koko kiintiöhistorian aikana Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö pudotettiin alle 100 000 loheen ja ensimmäistä kertaa se asetettiin pienemmäksi kuin mitä kalastuskomissio oli ehdottanut. Asetettu 95 928 lohen kiintiö oli silti noin 20 % suurempi kuin kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n suositukset.

Viime vuonna 2015 Pohjanlahden lohenkalastus ylitti reilulla viidenneksellä Suomelle myönnetyn 24 787 lohen kiintiön, kun suomalaiset ammattikalastajat pyysivät elokuun loppuun mennessä Pohjanlahdelta 30 113 lohta. Suomi hankki 18.6.2015 Latvialta 4 000 lohta lisää kiintiöönsä sekä sen lisäksi vielä 31.8.2015 ylipyynnin paikkaamiseksi 1 600 lohta. Näin Suomen lohikiintiöksi 2015 Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella muodostui 30 387 lohta. Suomenlahdelta pyydettiin 6 124 lohta, joten Suomen mereltä pyytämän kiintiölohen kokonaismäärä 2015 oli 36 237 lohta. Ruotsi ylitti lohikiintiönsä 27 598 lohen saaliillaan ja Tanska kalasti Itämereltä ennen syyskalastusta 13 179 kiintiölohta. Lohi kuolee ihmisen toimesta muutoinkin kuin ammattikalastuksessa. Vuosittain Itämeren alueelta pyydetään yhä lähes 200 000 lohta. Lohen vaellusreitti Perämerelle kulkee Pohjanlahden rannikkoa pitkin Suomen puolella, jossa raportoimaton ns. vapaa-ajankalastuksen verkko- ja rysäpyynnin lohisaalis on aina ollut merkittävästi suurempi kuin on haluttu kertoa. Kun meripyynti on vähentynyt, lohenkalastus joissa on kasvanut. Näitäkään saaliita ei aina haluta ilmoittaa. Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n vuosiraportin [pdf] mukaan Suomen kokonaissaalis vuonna 2015 oli 62 495 lohta, Ruotsin 62 608 lohta ja Tanskan 19 355. Kaikkiaan lohta tapettiin ≈185 100 [179 100 - 195 500] kpl. Tornionjoella Kattilakosken luotainten ohi arvioitiin päässeen 57 153 lohta. Tänä vuonna EU:ssa jaetut kansalliset lohikiintiöt ovat saman suuruiset kuin viime vuonna. Merisaaliiden kehittymistä voi seurata ministeriön sivulta [linkki].

LOHIKIINTIÖT ITÄMEREN PÄÄALTAALLA JA POHJANLAHDELLA

Tanska   19 879 lohta  -  Saksa   2 212 lohta  -  Viro   2 020 lohta  -  Suomi   24 787 lohta
Latvia   12 644 lohta  -  Liettua   1 486 lohta  -  Puola   6 030 lohta  -  Ruotsi   26 870 lohta

Viljelylohen taantumisesta ja monien luonnonlohikantojen heikosta tilasta johtuen suurin osa merialueilla pyydetyistä lohista on lohta, joka ilman merikalastusta nousisi Tornionjokeen. Myös alkukesällä Suomenlahdelta pyydetyistä lohista on suuri osa Tornionjoen lohta. Näin ollen on vaikea ymmärtää sitä, että lohikiintiötä ei ole Suomenlahdella pienennetty Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kiintiön tavoin kalastusta rajoittavaksi kiintiöksi, vaan Suomenlahdella eletään edelleen viljelylohen aikaa ja ylläpidetään rajoittamatonta lohenkalastusta ylisuuren 11 762 lohen kiintiön turvin. Suomenlahden vuosisaalis on n. 6 000 lohta, joten Suomenlahden lohikiintiön puolittaminen olisi vähintään kohtuullista. Tietoa Tornionjoen ja Simojoen lohesta löytyy Luke:n (aik. RKTL) sivuilta, jossa nousulohien kaikuluotaustulokset ovat nähtävillä
Luke:n uudella nousunseurantasivulla [linkki].

TERVETULOA KALAAN ILOISEN LOHEN VALTAKUNTAAN

LINKKEJÄ TORNIONJOKISIVUILLE:

KALASÄÄ  •  VEDENKORKEUS  •  KESÄN LOHENNOUSUN SEURANTA

TORNIOJOKI.FI  •  TORNIO-MUONIOJOKISEURA  •  YLE RADIO PERÄMERI [SUORA]

YLE UUTISET •  LAPIN KANSA  •  MEÄN TORNIONLAAKSO  •  LUOTEISLAPPI

MERIALUEEN KIINTIÖSEURANTA  •  LUKE – TORNIONJOKI